KALAALLIT NUNAANNI SUMUT ANGALANISSAMUT ALLAFFISSORNIKKUT SULIFFEQARFIK

Kalaallit Nunaanni Sumut Angalanissamut allaffissornikkut suliffeqarfik

Taavani ApS tassaavoq Kalaallit Nunaanni Sumut Angalanissamut allaffissornikkut suliffeqarfik (DMC). Angalatitsinikkut timmisartuussinikkullu ukiunik 30-nik misilittagaqarpugut. Taassumalu saniatigut IATA-bureaumi allassimalluta.

Nunatsinni ilisimasaqartuni siuttunut ilaanerput Taavanimi tulluusimaarutigaarput, issittumi najukkatsinni alianaalluinnartumi angalatitsinermi misigassarsiortitsinissamut immikkuullarilluinnartuulluta tunniusimalluinnarlutalu suleqatigissallutit ingerlatserusuppugut. Nunarsuaq tamakkerlugu nunat tamalaat akornanni angalatitsiviit tikilluaqquagut kissaatigalugulu ilisimassagit Kalaallit Nunaanni Sumut Angalanissamut allaffissornikkut suliffeqarfittut Taavanimi nunatsinni aqqutissaagatta sumiiffinni nunaqavissutut ilisimasaqaratta. Annertuumik paasisimasaqarnitta aqqutissiuussinissamut ikorfartuinissamullu periarfissippaatigut Kalaallit Nunaanni isaaffiittut suulluunniit piareersarnissaannut.

Kalaallit Nunaata silaa allanngorartuaannartoq immikkuullarilluinnartunik unammilligassanik neqeroorutissaqarpoq, tassanilu isumaqarpugut uagut pikkoriffeqarluta suliaqarnissamut. Taavani tassaavoq sumiiffinni sullissisutut qularnaarinnittussaq, ajornartorsiutitaqanngilluinnartumik nunat tamalaat akornannut angalanissamut tatigisinnaasat, qanorluunniit angalanissamut pilersaarusiornermi ilimaginngilluinnakkamik pisoqassangaluarpalluunniit. Sullitavit ilorrisimaarlutik usorsisimaarnissaat uagut pingaartitatta pingaarnersaraat, puigunaatsumillu misigisaqartitsinissatsinnut piffinni ilisimasaqartuunerput ilinnut sillimmataavoq.

Kiffartuussisarnigut tamakkiisut takusinnaajumallugit alakkakkit, DMC-p tassuuna ilisariteqqummatigut

Aap, Kalaallit Nunaanni DMC innersuussutigiumavarput Kalaallit Nunaanni suli suliaqarsimanngikkuit. Kiffartuussisarnerput ilisimasaqarnerpullu ilinnut atugassiissutigissallugu qilanaaraarput.

Kalaallit Nunaat tassaavoq suliaqarfigissallugu nuna katitigassarujussuaq. Pingaartumik 2022-p ingerlanerani timmisartuussinermut pilersaarutit annertuumik allanngortiterneqartarsimapput, tamannalu sullitassi angalanissamut pilersaarusiorneranni sunnerneqaatigisinnaavaat.

Suleriarnissat assigiinngitsut ingerlatissallugit ajornakusoorsinnaavoq pingaartumik ungasilluinnartumiikkuit allaat nalunaaquttakkut assigiinngitsumik inissisimaffeqartilluta.

Nunat tamalaat akornanni angalatitsiveqatigiit sinnerlugit piffimmi ilisimasaqarnerput aallaavigalugu pisuni assigiinngitsuni unammillerneqarfissinni sullissinissamut piareersimavugut. Tamanna ilutigalugu sullitasi angalasortasilu ilorrisimaarnerulissapput angalanerminnilu toqqissimanerulerlutik. Nunat assigiinngitsut akornanni sullissisusut qanoq ikiorsinnaaneritsigit paasisaqarfigissallugu uani atuaruk.

Kalaallit Nunaat nuna angisoorujussuuvoq assigiinngitsorpassuarnik immikkuullarilluinnartunik ukiup qanoq ilineri aallaavigalugit periarfissaqartoq ornitassatigut illillu sullitavit kissaataat malillugit ingerlanneqarsinnaasunik.

Sullitavit piumasaat Kalaallit Nunaannullu ilimasuuteqarnerat aallaavigalugu inussaannut ilisserlugit ineriartortitsisarpugut imaluunniit angalanissamut pilersaarutit inussaannut ilissikkat suliarisinnaallutigik. Kalaallit nunaanni ilisimasaqartuunerput aallaavigalugu sullissinissarput ilinnut tunniupparput Kalaallit Nunaannilu takornariaqarnerup paasisaqarfiunerunissaa anguniarlugu sullissiumavugut. Kalaallit Nunaanni nunaqavissut takornarialerisut qanimut suleqatigalugit ingerlattarpagut. Taassuma saniatigut suleqatigaagut Kalaallit Nunaanni misigisassarsiortitsillutik aqutsisut misilittagaqarnerpaat suleqatigalugitigik.

Læs også de følgende sider for at lære mere om Grønland