TAAVANI PILLUGU

Najuunnerput

Naak allaffeqarfipput Nuummikkaluartoq tunniussimanerput killeqanngilaq. Piginnaasagut illoqarfinnut nunaqarfinnullu tamanut nunatsinni atuupput kujataani, tunumi, kitaani avannaanilu.

Tamanna isumaqarpoq sumulluunniit angalaniaraluaruit maaniippugut angalanissamut misigisassarsiornissarpit ilinnut tulluussarlugu kissaatitillu malillugit suliarinissaanut.

Kalaallit Nunaanni takornariaqarneq

Taavani Kalaallit Nunaanni takornariaqarnermut annertusiartortumut peqataavoq. Pingaarnertut suliassaraarput pitsaalluinnartumik sullissinikkut peqataanissarput, qarasaasiakkut aaqqiinerit piujuartitsisumillu isiginnilluni sullissinerit. Aammattaaq qulakkiissallugu aningaasatigut isertinneqartut nunatsinniiginnarnissaat, tassuunakkut nunatsinni takorniariaqarnerup ineriartortinnissaanut qulakkeerinneqataajumalluta.

Piginnaasagut pingaarnerit

Taavanimi tulluusimaarutigaarput nunatsinni paasisimasaqarluartunut ilaanerput pillugu tunniusimalluta suleqatigalusi issittumi alianaalluinnartumi angalanikkut misigisassarsiornissamut peqatigisinnaagatsigit. Nunani tamalaani angalatitseqatigiiffiit nunarsuarmi tamarmersuut tikilluaqqungaarpagut.

Paasisimasaqarluartuuginnanngilagut nunatta tummarneqarsimanngitsup pinnissusersuata misissuiviginissaanut, kisianni aamma piffinni suliffeqarfippassuit ikiorlugit nunarsuarmut tamarmut angalanissanik pilersaarusiorsinnaavugut. Nunat tamalaat akornanni paasisimasaqarluarnerput nunattalu immikkuullarilluinnartup neqeroorutigisinnaasai ilanngukkaanni, angalanissamut misigisassarsiornissamut suliffeqarfinnut ikiuunnissatsinnut suleqatigut peqatigalugit periarfissinneqarpugut, sullitat peqatigisat nunarsuaq tamakkerlugu orninneqarsinnaasunut pilersitseqataanissatsinnut.

Helle Pedersen

Pisortaq piginnittorlu ukiuni qulini timmisartuussisarnikkut tuniniaanikkut, sullitanut kiffartuussinikkut GDS-imik atuilersitsinerut qaffassaanermullu misilittagaqarluartoq. Nunatta atortulersuutitigut ataqatigiinnermullu aaqqissuussinernut aamma angallannermut inatsinut ilisimasaqarluartoq.

Christian Nørgaard Andersen

Pisortaq piginnittorlu ukiuni qulini timmisartuussisarnikkut tuniniaanikkut, sullitanut kiffartuussinikkut GDS-imik atuilersitsinerut qaffassaanermullu misilittagaqarluartoq. Nunatta atortulersuutitigut ataqatigiinnermullu aaqqissuussinernut aamma angallannermut inatsinut ilisimasaqarluartoq.

Jóhan H. Dam-Davidsen

Piginnittoq IT-imi ineriartortitsinermilu akisussaasoq

Line Fredriksen

Piginnittoq

Takorluugarput

Takornarissat akornanni isaaffittut atorneqarnerpaajorusuppugut, sullivinnit angalasunit kiisalu angalatitseqatigiiffinnit aamma nunatsinni angallannermut aaqqissuusisartunit tamanit. Angallanneq massakkut siunissamilu angalanissamut pilersaarutit kissaatinut tulluarsakkat, eqqasuuteqarani angalaneq aamma ajornanngitsuaqqamik akiliisinnaanissamut periarfissalik.

Takornarissat ataqatigiissarneqarnissaat kissaatigaarput, angalatitseqatigiiffiit aamma piffinni angallassinissamut aaqqissuussisartut akornanni taamaalilluni avannaanut angalaneq ajornanngingaarami soorluli korti swipe-nnarlugu.

Nunarput aallaavigalugu ingerlarusuppugut taamaalilluta ukiorpassuarni tulliuttuni piujuaannartitsisumik takornariaqarnerup ingerlanneqarnissaanut nunatsinni qulakkeerinneqataajumalluta, inuiaqatigiinni ineriartornermik qulakkeerinnittoq, suliffissanik pilersitsisoq aamma ilinniagaqarnissamut periarfissiisoq.