TAAVANI PILLUGU
Najuunnerput
Naak allaffeqarfipput Nuummikkaluartoq tunniussimanerput killeqanngilaq. Piginnaasagut illoqarfinnut nunaqarfinnullu tamanut nunatsinni atuupput kujataani, tunumi, kitaani avannaanilu.
Tamanna isumaqarpoq sumulluunniit angalaniaraluaruit maaniippugut angalanissamut misigisassarsiornissarpit ilinnut tulluussarlugu kissaatitillu malillugit suliarinissaanut.
Kalaallit Nunaanni takornariaqarneq
Taavani Kalaallit Nunaanni takornariaqarnermut annertusiartortumut peqataavoq. Pingaarnertut suliassaraarput pitsaalluinnartumik sullissinikkut peqataanissarput, qarasaasiakkut aaqqiinerit piujuartitsisumillu isiginnilluni sullissinerit. Aammattaaq qulakkiissallugu aningaasatigut isertinneqartut nunatsinniiginnarnissaat, tassuunakkut nunatsinni takorniariaqarnerup ineriartortinnissaanut qulakkeerinneqataajumalluta.
Piginnaasagut pingaarnerit
Taavanimi tulluusimaarutigaarput nunatsinni paasisimasaqarluartunut ilaanerput pillugu tunniusimalluta suleqatigalusi issittumi alianaalluinnartumi angalanikkut misigisassarsiornissamut peqatigisinnaagatsigit. Nunani tamalaani angalatitseqatigiiffiit nunarsuarmi tamarmersuut tikilluaqqungaarpagut.
Paasisimasaqarluartuuginnanngilagut nunatta tummarneqarsimanngitsup pinnissusersuata misissuiviginissaanut, kisianni aamma piffinni suliffeqarfippassuit ikiorlugit nunarsuarmut tamarmut angalanissanik pilersaarusiorsinnaavugut. Nunat tamalaat akornanni paasisimasaqarluarnerput nunattalu immikkuullarilluinnartup neqeroorutigisinnaasai ilanngukkaanni, angalanissamut misigisassarsiornissamut suliffeqarfinnut ikiuunnissatsinnut suleqatigut peqatigalugit periarfissinneqarpugut, sullitat peqatigisat nunarsuaq tamakkerlugu orninneqarsinnaasunut pilersitseqataanissatsinnut.
Helle Pedersen
Pisortaq piginnittorlu ukiuni qulini timmisartuussisarnikkut tuniniaanikkut, sullitanut kiffartuussinikkut GDS-imik atuilersitsinerut qaffassaanermullu misilittagaqarluartoq. Nunatta atortulersuutitigut ataqatigiinnermullu aaqqissuussinernut aamma angallannermut inatsinut ilisimasaqarluartoq.
Christian Nørgaard Andersen
Pisortaq piginnittorlu ukiuni qulini timmisartuussisarnikkut tuniniaanikkut, sullitanut kiffartuussinikkut GDS-imik atuilersitsinerut qaffassaanermullu misilittagaqarluartoq. Nunatta atortulersuutitigut ataqatigiinnermullu aaqqissuussinernut aamma angallannermut inatsinut ilisimasaqarluartoq.
Jóhan H. Dam-Davidsen
Piginnittoq IT-imi ineriartortitsinermilu akisussaasoq
Line Fredriksen
Piginnittoq
Takorluugarput
Takornarissat akornanni isaaffittut atorneqarnerpaajorusuppugut, sullivinnit angalasunit kiisalu angalatitseqatigiiffinnit aamma nunatsinni angallannermut aaqqissuusisartunit tamanit. Angallanneq massakkut siunissamilu angalanissamut pilersaarutit kissaatinut tulluarsakkat, eqqasuuteqarani angalaneq aamma ajornanngitsuaqqamik akiliisinnaanissamut periarfissalik.
Takornarissat ataqatigiissarneqarnissaat kissaatigaarput, angalatitseqatigiiffiit aamma piffinni angallassinissamut aaqqissuussisartut akornanni taamaalilluni avannaanut angalaneq ajornanngingaarami soorluli korti swipe-nnarlugu.
Nunarput aallaavigalugu ingerlarusuppugut taamaalilluta ukiorpassuarni tulliuttuni piujuaannartitsisumik takornariaqarnerup ingerlanneqarnissaanut nunatsinni qulakkeerinneqataajumalluta, inuiaqatigiinni ineriartornermik qulakkeerinnittoq, suliffissanik pilersitsisoq aamma ilinniagaqarnissamut periarfissiisoq.
Qulakkeerusupparput aningaasat amerlanerpaat nunatsinni takornariaqarnermut ineriartortitsinissamut atorneqarnissaannut maaniitiinnarneqarnissaat, nunatsinniit aningaasat anninnagit.
